Tie vehnäterrierien kasvattajaksi

Tutustuin vehnäterrieri rotuun yli 40 vuotta sitten

Lapsuuden perheemme ensimmäinen koira oli cockerspanieli. Sen jälkeen perheeseemme muutti kerrynterrieri Fille, Geijes Philosoph vuonna 1982. Fillen saimme pitää 13-vuotta. Kävimme Fillen kanssa koirakoulussa, jonka ohjaajalla oli vehnäterrieri Ani. Pääsin tutustumaan vehnäterrieriin yli 40 vuotta sitten.

Kun ydinperheemme tyttäret olivat esikouluiässä, hekin toivoivat koiraa. Kartoittaessamme eri rotuja palasimme aina vehnäterrieriin. Vuonna 2004 kotiimme muutti ensimmäinen vehnäterrierimme sijoitusnarttu Heta, Grairish Heritage. Saimme Hetalle kaveriksi Iisan. Camacha Ysult muutti meille sijoituskoirana asumaan jouluna 2007.

Valitettavasti menetimme molemmat rakkaat koiramme 11- ja 9-vuotiaina lyhyen ajan sisällä vuoden 2016 aikana.

Vehnäterrierin kaipuu perheessämme oli suuri, joten aloitimme vuonna 2017 etsimään uutta perheenjäsentä. Suomessa ei ollut irlantilaislinjaista pentua saatavilla. Selvittelin pentutilannetta myös ulkomailta, mistä löytyi yhteistyöhaluinen kasvattaja Anne Skodborg, Gaelic-Wheaten`s kennelistä, Tanskasta.

Rasmus saapui Tanskasta

Ensimmäinen oma tuontikoiramme on Rasmus, Gaelic-Wheaten`s Vayne of Eire s. 30.4.2017. Rasmus osoittautui heti huippuyksilöksi niin avoimen ja sosiaalisen luonteen kuin terveen rakenteen sekä puhtaiden geenien ja upean turkin ansiosta. Rasmus valioitui Suomen muotovalioksi 22.2.2020. Rasmuksen ensimmäinen pentue syntyi 3.10.2020 Geijes kenneliin. Oli itsestään selvää, että käytän Rasmusta jalostukseen ja aloitan kasvatustyön Rasmuksella.

Iris löytyi Ruotsista

Aloitin oman nartun etsimisen syksyllä 2019. Sukutaulujen läpikäyminen ja sopivan nartun löytyminen olivat aikaa vievää. Pentuhaaveisiin toi haasteita Covid -virus ja siitä aiheutuneet rajoitukset. Ruotsissa löytyi sopiva suunnitteilla oleva yhdistelmä pitkän linjan kasvattajalta Kickie Norrdyltä, Villa Rosa kennelistä. Hän oli myös kiinnostunut tekemään yhteistyötä ja valitsi suunniteltuun käyttötarkoitukseen upean ja sopivan pennun, aidon ja alkuperäisien vehnäterrierin. Odotuksemme palkittiin Iris, Villa Rosas Iselin Fin s. 28.3.2020 matkusti kanssani Suomeen. 

Iloksemme myös Iriksen terveys- ja geenitestitulokset on hyvät. Iris on RB4N geenin kantaja, muut tulokset ovat puhtaat.

Tie kasvattajaksi

Kasvattajatyö on kiinnostanut minua pitkään, jo ensimmäisistä sijoitusnartuista alkaen. Valitettavasti kumpikaan ei valikoitunut jalostuskäyttöön. Olen hankkinut omat kantakoirani jalostusta ajatellen ja iloksemme molemmat koirat ovat kasvaneet ja kehittyneet siihen käyttöön sopiviksi.

Molemmat koirani ovat alkuperäisen rotumääritelmän mukaisia, aitoja irlantilaisia vehnäterriereitä. Aloitan kasvatustyöni omien kantakoirieni yhdistelmällä, irlantilaisella linjalla. Toivon pystyväni vaalimaan rodun alkuperää kasvatustyössäni terveillä, hyväluonteisilla ja rotumääritelmän mukaisilla koirilla. Tämän yhdistelmän myötä myös vehnäterrieripopulaation geenipohja laajenee Suomessa.

Koiramme ovat hyväluonteisia upeita yksilöitä ja aktiivisia perheenjäseniä, jotka ovat mukana kaikessa arjen toiminnoissa ja mukana kodin ulkopuolisessa tekemisessä.

Harrastamme koiriemme kanssa agilityä ja rally-tokoa, näissä emme tällä hetkellä kilpaile. Lisäksi harjoittelemme noseworkia ja käymme harvakseltaan koiranäyttelyissä. 

Huolehdin turkin hoidosta ja trimmaan itse koirani, myös näyttelyihin. Olen myös perehtynyt koiran ravitsemukseen ja kehonhuoltoon, kuten hierontaan.

Kävin kasvattaja kurssin keväällä 2021 ja kennelnimen Irish Erasmus sain syyskuussa 2021. Kennelnimi Irish Erasmus muodostuu kantakoirien Iriksen ja Rasmuksen nimistä, Irish Erasmus, irlantilainen rakastettava. Erasmus on myös vaihto-opiskelijaohjelma, joka sopii hyvin, sillä molemmat koiramme ovat tuontikoiria.